Hyvää Joulua (=>*

Korvatraumoja

Sairastelun toistaiseksi jatkuessa tässä taloudessa, laitan kädet ja jalat ristiin toivoakseni ettei Nellalle tule samanlaisia korvakierteitä kuin minulla oli pienenä. Muistan,kuin eilisen päivän pienen, pyöreän pallin jonka päällä piti istua lääkärin tutkiessa korvia. Muistan, kuinka hetkellisesti helpotti uusi puhkaisumenetelmä kipua ja kuinka valtavassa tuskassa korvat jo olivat jatkuvan puhkomisen seurauksena. Kerran tarvittiin useampikin hoitaja pitelemään kiinni ja kerran kotimatkalla makasin auton takapenkillä, kun en voinut olla pystyssä korviin sattuessa niin kovaa.

Mummo käytti ainakin kerran minua lääkärissä ja sääli niin paljon, että palkkioksi käytiin Pudasjärven kirjakaupassa ja sain kaupan kalleimman nuken. Se oli tosi hieno nukke; posliinipää ja siniset samettivaatteet sekä sulkeutuvat silmät. Nukke oli niin hieno, ettei sillä voinut edes leikkiä ja niinhän sen kohtaloksi koitui ensin silmät joista toinen lumpsahti pään sisälle ja posliinipää joka halkesi, kun silmää koitettiin kaivaa pään sisältä pois. Aika kauan säilytin silmäpuolta, pää puoliksi liimattua nukkea ikäänkuin symbolina kaikesta kärsimyksestä.

Ei ollut ennen mitään tuubimenetelmiä ja puhkaisu oli aina ensimmäinen ratkaisu tulehdukseen. Minullakin kierre taisi helpottaa vasta kitarisojen poistoon... Nykyisin onneksi harvemmin enää puhkaisuhommiin aletaan. Pelkään kaikkia toimenpiteitä niin paljon, etten aikuisena ole antanut koskaan punkteerata poskionteloitakaan vaikka viime vuosina poskiontelotulehdukset ovat vaivanneet usein.

Olisinko ollut neljätoista vuotta, kun lähdin ystäväni kanssa hänen äitinsä ja äidin ystävien mukana Arinaan naistentansseihin eräänä maanantaina!?!? ( 14-v.!!!! ) Silloin Arina oli vielä entisensä ja naamabaari Madisson oli alakerrassa. Menimme ensin naamabaariin syömään ja me ystiksen sekä kuskin kanssa tilattiin ruokajuomaksi isot cokikset. Kaikkien järkytykseksi tarjoilija toi meille isot oluet ja pakkohan ne oli juoda vaikka pahalle maistuikin ;) Voi olla, että aika aikuisilta näytettiinkin mustissa mekoissa täysissä tällingeissä. Minulla oli ystäväni musta liivarimekko jonka olkaimet oli isoilla hakaneuloilla kiinni ja se oli ehkä ihanin mekko minkä tiedän =)

Arinassa oli maanantaiseen tapaan aika iäkästä porukkaa, mutta myös pari nuorempaa kaveria tanssittamaan meitä. Tanssitaito oli sitä mitä on nytkin, eli aika surkea, mutta kummasti myös vanhemmat miehet innokkaasti opettivat tanssiaskelia. Taisimme jopa baarista tilata yhdet drinksut, kun ystiksen äiti lupasi, että jos saamme itse tilattua, niin voimme myös juomat nauttia - siis yhdet. Ja mehän menimme tiskille ja tilasimme ampiaiset! Tarjoilija kysyi, miten ampiainen tehdään ja me vielä neuvottiin!!! Vähän lipsahdin aiheesta, mutta tämä juolahti mieleeni nimenomaan korvajutuista. Minä tanssahtelin nimittäin oikeinkin mukavan nuoren miehen kanssa, mutta tanssahtelut loppuivat lyhyeen kun poika kertoi, että hänestä tulee korvalääkäri. Kerroin pojalle, että inhoan korvalääkäreitä ja sen pituinen se =) Lopputäsmennyksenä voin vielä kertoa, että emme olleet humalassa emmekä vastuuttomassa seurassa ja äiti oli tosi vihainen, kun kotona kerroin alkoholijutusta.

Palatakseni varsinaiseen asiaan, niin mehän ostimme itse Nellalle pneumikokkirokotteet joten jospa se vähän hillitsisi korvien tulehtelua. Toivossa on hyvä elää... Minäkin olen flunssainen ja väsynyt joten antakaa anteeksi hourailuni ja tikulla korvaan sitä joka vanhoja muistelee ;)

JA MUISTAKAAPAS ÄÄNESTÄÄ OULUA SITTEN SUNNUNTAISIN KUOROSODASSA - RAHAT MENEE NIIN HYVÄÄN PAIKKAAN!!!

Terveisiä sairastuvalta!

Tämän syksyn flunssakierre ja korvatulehdusrumbakausi avattu! Toivotaan, että vähällä päästäisiin kun ei muutenkaan olla oikein kovia sairastamaan, mutta vieläkin muistin perukoilla välkkyy kauhukuvia omasta korvakierteestä =(

Pari yötä Nella oli toooosi levoton ja luttuutti puolen tunnin välein tissiä. Nenä vuoti koko ajan enemmän ja muutenkin neiti alkoi olla melkoisen ärsyyntynyt. Torstaina aamuruuat tuli samantien ulos ja pikkuhörpyt vettä ja maitoakin nousivat ylös, kun kurkussa oli niin paljon limaa, eikä neiti osaa oikein yskiä limoja vielä pois. Soitin ODL:lään ja varasin korvalääkärille ajan ja tulehdushan siellä oli! Toinen korva oli ärhäkkään punainen ja kurkku myös punotti. Ei muuta kuin antibioottikuuria kehiin ja burana suppoa.

On muuten jokseenkin vaikeaa lääkitä lasta joka oksentaa kaikki suun kautta annettavat lääkkeet pois. Meillä jännitetään tällä hetkellä riittääkö lääke kuurin loppuun, kun saman tien oksennetut annokset on annettu uudestaan. Parhaimmaksi havaittu keino on ollut laittaa ihan tippa lääkettä tytön suuhun ja katsoa oksentaako vai ei. Tänä iltana oli eka kerta, että koko annos meni oksentamatta. Muutama tippa aina kerralla ja mammaa päälle, niin hyvin alkaa luistamaan. Saas nähä auttaako kuuri, kun neiti on vieläkin vähän kärtty, mutta yöt on jo nukkunut onneksi. Vielä jos itsekin saisi nukuttua, kun viime yönä neljään mennessä olin ottanut kahdet puolen tunnin tirsat! Aivan pikkuisen tissit kipeinä, kun eilisaamun jälkeen tissimamma ei ole kelvannut ja sitä ennen tilailtiin maitoa yötkin läpi. Ehkä minuutti meni eilen, kun puristin lasillisen maitoa toisesta tissistä - pitäisköhän alkaa pannarin leivontaan =)

Nämä illat ovat kyllä tuskaa, kun Nella on aina nukahtanut tissille ja nyt ei tissi maistu. Päiväuniakin on ollut hankala nukuttaa, kun ulkona ei viitsi sairasta lasta nukuttaa ja sisälle ei nukahda sairaana ja väsyneenäkään millään. Tunnustan, että on turvauduttu jo lastenohjelmiinkin, kun on yritetty lasta nukuttaa ja edes hetken pysähtymään aloilleen, että olisi edes mahdollista saada uni aikaan.

Itsellä on niin paljon univelkaa, että ostin TAAS Jarille isäinpäivälahjaksi kirjan joka meillä jo on!!! Ei muuta kuin maanantaina vaihtamaan. Puolustukseksi voinen sanoa, että ennen aina luin kaikki Jarinkin kirjat, mutta nykyäänhän ei ehdi joka päivä edes Kalevaa lukea. Stockalla käviessäni puhuin Guessin Parure meikkivoiteesta ( Guerlainin ) ja koko ajan hoin mielessäni mantraa mitä ostaa; kapriksia, aurinkokuivattuja tomaatteja, paperitähtiä, kirja! Muuten olisin unohtanut mitä pitää ostaa, kun tomaatit ja kaprikset jo kerran unohdin. Paperitähtiä en vielä raskinut ostaa, kun maksoivat parikymppiä kipale. Jouluvaloja pitää meidän täystuhotermiitin vuoksi suunnitella uuteen uskoon ja nyt ajattelin ottaa käyttöön vuonna 1997 ostamani johdot ikkunatähdille =)

Ja vihdoinkin pääsin testaamaan Biothermin uutta Skin Ergetic voidetta joka muuten tuntuu syötävän hyvältä. Lupaa energiaa väsähtäneelle kotiäidille... vasta ostin Cliniquen ripsivärin joka pidentää ja kaareuttaa ripsiä ja lähtee vedellä ja tykkään siitä sata kertaa enemmän kun Sensain ( Kanebon ) maskaroista! Sitten piti vielä satsata Cliniquen kasvosaippuaan nestemäisenä versiona, kun Lorealin iki-ihana happyderm vaahto on lopetettu!!! Huomenna varmaan olen kuin uudesti syntynyt ja terve ja ennenkaikkea toivottavasti edes Nella olisi terve ja söisi vähän tissiä ettei äidillä olisi niin kamala eroahdistus tästä yhtäkkisestä lopettamisesta ;)

Nella 1-vee

Taisin lupailla vähän raporttia Nellan synskäreiltä ja tässäpä vähän sellaista valokuvina.

Juhlathan venähtivät lopulta muutaman päivän mittaisiksi, mutta mielelläänhän sitä näin pikkuväen synskäreitä juhlitaankin =) Toista se on itsellä... ;)

Wau päivän eka paketti!!! Kumpaa jänskättää enempi Nellaa vai Roosaa?

Iiro the poikaystävä oli eka vieras ja ainoa kuva ei vain ole ihan priimaa...

Siis pitäiskö tätä puhaltaa? Ja miten niin en voi koskea käsillä kakkuun?

Kätsyjä nuo valmiit kakunpääliset, pursotus ei vain ihan mennyt nappiin, mutta

hyvin maistui vieraille, kun kaikki meni.

Mistä näitä paketteja tulee? Kai näitä nauhoja voi syödäkin vähemmäksi?

Ihana isomummi <3

Isot ja pienet lapset viihtyi hyvin yhdessä =)

Asiaa vessasta =)

Tehdäänpäs pieni kiertoajelu meidän alakerran hyyskään =)

Ovelta. Vessassa oli peilikaappi sekä allas ja pönttö ostaessa.

Peilikaappi otettiin pois ja allaskaappi on ikeasta.

Peili on Hannas ja pienet valkeat hyllyt Indiskasta.

Ylätason jossa on valot, on tehnyt appiukko, joka on kätevä käsistään.

Laatikot ylätason päällä ovat Ikean puisia kukkapurkkeja.

Kulmakaappi on myös Ikeasta.

Oviseinän pikkuhylly alakoukkuineen on indiskasta.

Tässä näkyy nyt vain siinä roikkuvat Iberon ja Mexxin helmet =)

Pyyhetelineet ja peili Ikea, pyyhkeet Gant.

Maljakko Ikea, ruusut Stockmann

Minusta aika herkkuja olivat nämä Stockmannin nestesaippuat.

Todella hieno purkki, ei uskoisi että on ihan myyntipakkaus tällaisenaan.

Saippua itsessään oli ekologista vaihtoehtoa jonka nimeä en tietenkään muista.

Purkkiin aion jatkossa laittaa irtosaippuaa.

Kerään tuoksujen miniatyyrejä ja ne ovat melkoisia pölynkerääjiä. Meidän häistä jäi muutama Ikean viinikarahvi ja ne ovatkin loistavia hujuhajupullopiiloja. Taustan sydämessä käyttökorut.

Ylätason kukkapurkkeihin mahtuu sopivasti toiseen meikkilaukku ja toiseen ne meikit jotka ei mahdu meikkilaukkuun =)) Vieressä Ikean vaniljakynttilä tuomassa tuoksua, minun nenään muualle liian voimakkaan tuoksuisia, mutta vessahajuksi hyviä kynttilöitä.

Ainut horsma jonka olen onnistunut pitämään kohtalaisessa kuosissa jo muutaman vuoden.

Tämä kukka menestyy paljon paremmin vessan ikkunan edessä, kuin liikakasteluun tappamani pullojukka =)

Tässäpä meidän hyyskä. Uutta mattoa harmaana (tai tummanruskeana) on katseltu, mutta ei ole löydetty. Melkoinen tilaihme tämä vessa, kun ottaa huomioon kosmetiikkatavaroiden määrän mitä kaapit vetää. Pöntön päällä on myös pieni avohylly, jossa on - tietenkin - kosmetiikkaa.

Aurinkoa ja pakkasta =)

Latailinpa tässä huvikseni kuvia kameralta koneelle ja sieltä löytyi enempikin syksyisiä Syötekuvia!

Oliko tässä kaapissa ne kaikki vasarat ja semmoiset jännemmät isin lelut?

Lelut levällään, mutta leikkijää ei näy missään...

Kiikkuminen on kivaa Syötteelläkin =)

Lasten kiikku on nyt ilman hankea ihan aavistuksen korkealla,

mutta sehän on Nellasta vain jänskää. Ja iskastakin näyttäisi

olevan jännää kiikkua =)

Täällä on viime yönä varmaan ollut kymmenisen astetta pakkasta, kun aamullakin oli kuusi. Aurinkokin yrittää pilkistellä, mutta on niin matalalla, ettei oikein poutapäiväksi voi kutsua vaikka kirkas keli onkin. Me kävimme jo pienellä aamukävelyllä ja kaikki paitsi minä nukkuu päikkäreitä. Nellalle piti laittaa talvimakuupussi vaunuihin, ettei vain unien aikana palelluta itseään. Roosa hienohelma oli sitä mieltä, että tassut paleltuu ja hyppäsi Nellan vaunuihin ookaamaan lähes koko lenkin ajaksi, että aika sporttinen tuo meidän hurtta =) Pikkuisen suunniteltiin, jos vaikka Teerivaaraan kiivettäisiin makkaranpaistoon, mutta pitänee käydä tutkailemassa ensin tilannetta, että pääseekö sinne vaunuilla. Mieluummin ottaisin vaunut mukaan, kun kantaisin manducalla, että pysyy tyttö paremmin lämpimänä ja helpompaa syöminenkin kahden käden kanssa ilman, että neiti napottaa sylissä koko ajan. Voihan se olla, että makkarat paistetaan tänäänkin kodassa täällä alhaalla. Nellalla ei vain tahdo aika kulua pimeässä kodassa tulta tuijottaen vaikka äipällä ja iskällä kuluisikin. Eilen kuitenkin naapurin Iiro tuli myös tänne joten saattaahan aika lapsilla kuluakin toisia katsellen =)

Huomenna ajattelimme lähteä jo heti aamupalan jälkeen kotiin joten tänään pitää pistää paikat ojennukseen. Maanantaina onkin jännittävä päivä, kun menemme keittiökauppaan kyselemään paljonko maksaa kaikki haluamani muutokset paritaloon, jota olemme vähän sillä silmällä katselleet. Talo on uudisrakennus ja siihen oli tilattu jo valmiiksi ihan hyvät kaapit, mutta minä haluaisin apteekkarin kaappia ja vetolaatikoita ja korotettua astianpesukonetta ja jätevaunua ja vaikka mitä. Jos hinta nousee pilviin, niin unohdamme koko asian, mutta jos hinta pysyy kohtuullisena niin pistämme nykyisen myyntiin hetimiten. Ollaanhan me jo melkein pari vuotta katseltu asuntoja, mutta ei oikein ole löytynyt semmoisia joista molemmat pitäisimme ja joissa olisi ihan järkevä hintapyyntö. Ihan tunnostaa, että ihmiset pitävät nykyisin euroa markkana, kun sitten yhtäkkiä saattaa hinnat pompsahtaa yli kymppitonninkin alaspäin. Melkoisia kuplia kyllä monenkin talon hinnassa tai sitten ne ovat remontin tarpeessa ja sitäkään ei haluttaisi. Hirveästi ei huvita myöskään lainanotto, kun koroista ei tiedä mihin ne nousee ja toisaalta jos tulossa on inflaatio, lainaa kannattaisi ottaa. Pitäisi olla ennustaja, että uskaltaisi ottaa riskin. Ihanin tietenkin olisi okt autotallilla ja omalla tontilla eikä tietenkään montaa vuotta vanha, mutta kohtuuhintaisia löytyy vain jostain Ylikiimingistä, eikä ihan sinne asti huvittaisi lähteä. Meille on tällä hetkellä pääasia, että päästäisiin yhteen tasoon ja siihen tuo paritalo olisi just jämpti vaikka viisitoista neliöä nykyistä pienempi onkin. Sitten muutaman vuoden päästä voisi taas tarkastella asiaa uudelleen, jos siltä tuntuu että pitäisi omaan taloon päästä. Mutta katsellaan.... maanantaina olemme taas vähän viisaampia tässä asiassa =)

Karavaanari on kaikkien kaveri...

...eikä edes teiden tukko, kun meidän vaunua liikutellaan oikeastaan kokonaiset kaksi kertaa vuodessa!!! Täällä sitä nytkin istuskellaan asuntovaunussa, etuikkunan kynttilät vain loistaa ja ulkona sataa lunta. Takaa kuuluu Nellan tuhina ja päivänsankari Roosakin nukkuu omassa kolossaan Nellan sängyn alla. Isukki on naapurin Ilkan kans päässyt A-luokan reissulle Pärjänkievariin ihan illallisille ja viininmaistelutunnelmiin =) Saas nähdä kuinka tunnelmissaan sieltä kotiudutaan =)

Taas mennään!

Roosa tosiaankin täyttää tänään kaksi vuotta ja lahjaksi ostimme hienon luisen kortin joka hienohelmalle ei tietenkään maistunut. Nella tietenkin ehti korttia lipaisemaan ja hienosti kasvoihin tarttui väri jolla korttiin oli tehty kuva. Melkein toivon ettei Roosa korttia innostuisikaan syömään tai jos innostuu, niin mielellään just ennen pesua. Voi valkoinen turkki olla pikkuisen kirjava, oli väri niiiiin helposti irtoavaa.

Katsoin tuota edellistä postaustani ja sen otsikkoa ja ihan hyvin olisin voinut tämän postauksen otsikoida samalla tavalla; elossa ollaan. Nyt on näköjään niin hektistä tämä elämä, että pitäisi kalenterista aika varata kirjoittelulle. Kaunis kiitos teille jotka aina tsemppailette ja muistuttelette, että seuraatte sepustuksiani =) Ihan siitä syystä en ole luovuttanut vaan hartaasti uskon, että huomaankin jonain kauniina päivänä bloggaavani ihan säännöllisesti. Ja kun itsekin lukee muutamia blogeja ( huom. paljon aktiivisemmin kuin omaani =), ärsyttää kun ei päivityksiä tule. Minä entinen kova lukutoukka, en ehdi juurikaan oikeita kirjoja nykyisin lukea, mutta blogit ja naistenlehdet ovat sopivan nopeita luettavia ja siitä ihania, ettei tarvi miettiä mihin juoni viime kerralla loppui.

Nellukan yksivuotisjuhlatkin juhlittiin useamman päivän kekkereille syyskuun puolella, lataan myöhemmin kuvia niin pääsette tunnelmaan mukaan =) Kuvia onkin kertynyt niin vino pino, että viikko menisi jos kaikki tänne lataisin =) Ja syvä huokaus, taas pitäisi tilata paperikuvia ja viralliset 1-vee kuvatkin ovat tilaamatta... Mihin ihmeessä kaikki aika menee???? Useampana viikonloppuna olen ajatellut, että täällä Syötteellä ehdin tehdä vaikka ja mitä, kun kotihommat ei huohota niskaan, MUTTA... On ollut kertakaikkiaan kivoja ilmoja ulkoilla ja arvatkaapa ollaanko kaikki reporankana sängyssä jo kohta yhdeksän jälkeen? Sitten aina, kun on uusi vaunu niin saikataan ja ihmetellään ensimmäisinä talvivaunuilukertoina lämmitystä. Tai sitten pitää parannella vaunun "pihamaata" tai järjestellä etutelttaa tai keksiä muuten vaan liikaa hommaa tännekin. Pitänee jälleen siirtyä vuoden takaiseen käytäntöön ja alkaa raapustelemaan listaa rästihommista ja aina sutaista yli, kun jotain saa tehtyä. Ne listat vaan tuppaavat kasvamaan sitä pituutta uusilla hommilla aika reilusti suhteessa niihin jotka saa tehtyä =) Asiaan ei tietenkään mitenkään vaikuta pieni elohopea nimeltänsä Nella, joka ehtii ihan joka paikkaan <3

Tämä vaunuilu on muuten tosi mukavaa puuhaa - suosittelen lämpimästi! Parin Rukalla vietetyn vuoden jälkeen on kuin olisi kotiin tullut, kun palasimme Syötteelle. Kaiken muun hyvän lisäksi täällä on uudet paikan pyörittäjät, jotka tekevät kaikkensa vaunulaisten viihtyvyyden eteen. Ja lapsille on vaikka mitä ohjelmaa, kun muutama vuosi sitten ei ollut mitään. Nyt on karkkibingoa, pimiäpiiloa, polkuautokisoja ja vaikka mitä. Nellahan ei vielä hirveästi näistä lastenjutuista niin perusta, mutta on tietenkin mielissään kun on paljon lapsia mitä katsella. Äiti ja isukki taas ovat niin lapsenmielisiä, että joka lauantai istutaan karkkibingossa ja on käyty mönkijän kyydityksillä ja otettu osaa polkuautokisoihin jne. Tänne on tullut paljon uusia lapsiperheitä ja muutenkin vaunuilu näyttäisi taas olevan "trendikästä" =) Nellakin tykkää vaunussa olla vaikka muuta ensin pelkäsin. Melkein helpompaa välillä tällaisessa pienemmässä tilassa, kun ei ole niin paljon vahdittavaa mihin tyttö pääsisi. Hyvin Nella nukkuu vaunussa ja Roosakin syö täällä paljon enemmän kuin kotona. Kummallekin tytölle maistui notskinugetit tänään erinomaisesti =)

Voitaisko nukkua vierekkäin - jeeee =)

Minä nukun ainaski päikkärit täällä "olohuoneen" puolella!

Kylläpä on taas viimesen päälle viritetty etuteltta =)

Meillä oli tällainen kärpässienifarmi vaunun vieressä syssymmällä...

Ei maistettu ;)

Jahans isäntä kotiutui viininmaisteluillasta posket punaisina joten taidanpas lähteä itsekin hampaanpesulle ja nukkumaan =) Lumisiin tunnelmiin...

Elossa ollaan!

Viikko sitten viikonloppuna tehtiin pieni virkistäytymismatka Joensuun perukoille Höytiäisen rannalle. Nellan kummitäti ja -setä kutsuivat meidät jo aikaisemmin kesällä mökkivierailulle, mutta koska samaan aikaan oli tulossa enemmälti porukkaa jätimme suosiolla oman vierailumme vähän syksymmälle.

Lauantai suosi sään puolesta meitä ja olimmekin koko päivän ulkosalla. Perinteiset mölkkyturnauksetkin otettiin altavastaajien roolissa, mutta hauskaa oli. Joensuun reissut tuppaavat olemaan hyvin ruokapainotteisia ja itsellekin tuli kilo lisäpainoa viikonlopusta. Mirja tekee kerrassaan herkullisia ruokia ja kun väliin paistetaan lettuja tai syödään pikku välipalaa, niin pelkästä ajatuksestakin jo lihoo... Todella maukasta paistettua haukeakin pääsin pitkästä aikaa maistamaan, mutta kuhat karsastivat ruokalautasellemme pääsyä ja niitä ei päästy maistamaan vaikka kuulemma kesän kalansaalis oli ollutkin suurenmoinen. Jari ja Kari kävivät kalaa yrittämässäkin, mutta miehiseen kärsimättömään tapaan luovuttivat jo heti alkuunsa ja kalareissu kesti kokonaisuudessaan ehkä tunnin ;) Onneksi Mirtsukalla oli hirvipaistit takataskussa joten ei nälkää päästy näkemään - nams!

Nella suoriutui ajomatkasta jälleen kerran kunnialla, paluumatkalla ehkä menomatkaakin paremmin. Tosin nykyisin joudun istumaan takapenkillä neitiä viihdyttämässä ja Roosa pääsee pidemmillä matkoilla isin viereen etupenkille. Nyt alkaa Roosan koppi olemaan liikaa tiellä, joten ostoslistalle täytyy laittaa koirien turvavyö. Vois olla mukavempi sekä Nellalle että Roosalle, että voisivat toisiaan vähän paremmin takapenkillä viihdyttää jos Roosakin on turvavöissä eikä nökötä kopissaan.

Höytiäisen rannalla on tooooodella ihana sauna josta voi katsella ulapalle. Vastarannalle on kokonaista 16 km:ä ja veneilykin on kuin merellä olisi. Nella ja Roosa pääsivät molemmat pienelle veneretkelle ja Nella hermostui vasta, kun pysähdyttiin vähän uistelemaan. Toki liivit päällä oli tosi kuumakin ja Nella olisi halunnut vain vauhdissa katsella eteenpäin, kun varmasti oli jänskää hengitellä vastatuuleen. Minulla jännitti saako neiti ollenkaan hengitettyä ja käänsin aina tyttöä tuulesta pois.

Saunasta vielä, että olisihan siellä voinut lillutella vaikka koko päivän ja olisi ollut niin ihana uidakin, mutta auta armias kun nämä utareet ovat vielä niin arat kylmälle, että heti vihlaisi kun vähän järvilämpimällä vedellä yritin virutella. Ei viitsi ihan huvikseen mitään rintatulehdusta hommata joten haaveeksi jäi uinnit. Ehkä sitten ensi kesänä...

Ainoa pelottava asia mökkeilyssä on lähteä pimeällä ulkohyyskään. Roosa urhoollisesti suoritti mörönsyötin virkaa, mutta kun lauantai-iltana varmaankin siili vähän aiheutti kahinaa ruohikossa, hyppelehdin kuin varsa (= norsu ) kiireen vilkkaan takaisin lämpimään mummonkammariin. Tietenkin itsekin saattoi olla jo hieman väsynytkin, kun Nella heräsi lauantaiaamuna jo kuuden aikoihin.

Mutta mukava reissu oli, kannatti tehdä! Kiitosta vain isäntäparille! Valokuvat lievästi vain epäonnistuivat, ihan kuin olisin humalassa niitä ottanut?! Syntymähumalassa siis olen ollut!

Perjantai 13.päivä

Tänään on tiedossa onnenpäivä! Vastarannan kiiski uskoo, että perjantai 13. päivä on TIETENKIN onnen- eikä epäonnenpäivä! Tänään on sitä paitsi rakkaan aviomieheni tilipäivä ja pääsen ruokakauppaan törsäämään =) Ja ois tietenkin aviomieheni rakas, vaikkei tilipäivä tälle päivälle osuisikaan ;) Kauppalista onkin noin kilometrin mittainen, koska Nellan syntsäbileet häämöttää muutaman viikon päässä ja leipomishommia on syytä suunnitella jo nyt, ettei taas jää edelliseen iltaan kaikki. Isukki lupasi oikein viedä meidät Kaakkurin Cittariin asti ostoksille, kun siellä on vähän suurempi valikoima kuin tuossa meidän peruscittarissa. Ohjelmassa on myös tietenkin Stockalla käyntiä, kun Nellalle käymme ostamassa vähän kuravehkeitä Syötteen syksyä ajatellen. Siellä on niin hiekkaiset ja luultavastikin märät kujat syssymmällä, niin ei puhettakaan, että ilman kurakamoja ulos lähdettäisiin.

Presynttäreitä vietimme Nellan kanssa kahdestaan toissa-aamuna, kun annoin neidin jo avata yhden lahjan varastosta. Nellan lelut alkavat olla niin vauvajuttuja, ettei tytöllä kiinnosta ne juurikaan ja osan pehmojutuista pesinkin ( =Jari pesi ) jo pois. Itse tosiaankin olen nukkunut vähän huonosti muutamana yönä ja Nellakin on öisin pikkuisen kiukutellut, kun hampaita on taas tulollaan. Jotain piristystä piti siis keksiä ja niinpä avasimme paketin. Toisaalta ehkä ihan hyväkin jo omia lahjoja antaa, kun kuitenkin synttäripäivänä tulee niin monta lahjaa ja uusia leluja! Pitää sitten tehdä taas lelulaatikkoon raivausta ja viedä vaunuunkin pieni leluvarasto, ettei tarvitse kuljetella mukana mitään ylimääräistä.

Osa "pienestä" lahjavarastostamme ja ei

kaikki ole Nellalle vaan osa on myös joululahjoja =)

Ensimmäinen puoli tuntia imeskeltiin naruja ja

ihasteltiin sinettitarraa

Nella ja apuri =) Roosakin oli niin innoissaan paketista,

että hyppäsi kuopimaan paperia tassuillaan "eikö tää jo aukea"-tyyliin.

Hieno! Kaikki osat olivat kiinni niin miljoonalla tavalla,

että koko aamupäivä vierähti tässä hommassa.

Jahans, kuva äipällä vähän tärähtänyt, mutta kuten lapsen

käsistä näkyy, mukana tulleet kirjeet tai luottokortit tai mitkälie

olivat kaikkein kivoimpia - niitä on kiva kantaa suussa ja ärrätä kuten Roosa =)

Tänä viikonloppuna täytyy käydä Pudasjärvellä mutkat pakkailemassa etutelttaa ja siivoamassa vaunu Syötteelle vientiä varten. Lattiankin ajattelin vielä kertaalleen vahata. Käytävä pitäisi muistaa mittoa uutta mattoa varten ja muutenkin pitää tarkistella mitä tavaroita vaunusta vielä puuttuu. Uusi mikro ostettiin viime viikolla ja ei mitattu kaappia johon se tulee, mutta onneksi mikro mahtui kun kaapin oven käytti pois paikaltaan =) Aika nappiin meni!

Minusta on aivan ihanaa, että tulee syksy ja illat alkavat olemaan jo raikkaita. Tulisi vain paljon sellaisia kuulaita pakkasaamuja, ne ovat parhaita ulkoilukelejä. Vuosi sitten syyskuussakinhan oli vielä niin hyvät kelit, kun kävelimme Nellan ja Roosan kanssa Jääliin ja muutenkin ulkoiltiin paljon. Ei tuommoisista hellesäistä Suomen oloissa ole mitään iloa, kun vaikka kotona onkin ei niistä pysty nauttimaan samalla lailla kuin jos olisi jossain ulkomailla. Kotioloissa lämpö vie vain kaiken puhdin pois. Nyt olen jotenkin niin virtaa täynnä, että viikonloppu pitää käyttää hyödyksi ja tehdä vähän kotihommiakin. Pensasaitakin pitäisi leikata ja touhuta vähän pihalla edes malliksi, kun viime kesänäkin pihanhoito oli Jarin varassa enkä kyllä tänä kesänäkään ole mitään siellä saanut aikaiseksi.

Etupihan pehkoa

Pikkukukat alkavat puhkeamaan kukkaan =)

Puhkun ja puhisen oikein paljon energiaa teille kaikille muillekin ja lähden puhisemaan kauppalistan kanssa =)

Tajunnan rajamailla...

Kylläpä piti viime yönä nukkua ja pohtia asioita oikein maan ja taivaan väliltä. Kummallista miten aina yöllä, kun pitäisi nukkua, ajatukset harhailee ja lähtee loputtomalle harharetkelle. Nyt sitten tuntuu ettei pysy pystyssä, kun niin tajun tasoa heittää välillä =( Toisaalta onhan sitä hyväkin välillä pohdiskella syntyjä syviä, niin nukkuupahan ehkä(?) seuraavan yön kunnolla. Öisin aina kaikki asiat tuppaavat muuttumaan paljon suuremmaksi kuin ovatkaan. Viime yönä pohdinnan alla oli mm. työasiat, hoitopaikkajutut, asuntoasiat ja siivous. Naurettavaa, että siivoamistakin pitää - ei murehtia - vaan suunnitella pitkin öitä. Jospa tähän väsymykseen auttaisi raitisilmamyrkytys herukanpoiminnassa ja nuijanukutus saunan sekä yhden oluen voimin...

Äiskän mussukka - kyllä maailma aina kummasti paranee,

kun katselee maailman ihaninta tyttöä=)

Kävijälaskuri

Jihuu vihdoinkin osasin asentaa kävijälaskurin tänne blogiini, että tiedän käykö täällä kukaan muu kuin minä =) Kommentteja ei juurikaan tipahtele, kun joku ainakin sanoi, että pitää kirjautua jättääkseen kommentin, mutta minusta ei tarvitse jos valitsee kohdan anonyymi. Pitäisi joskus kokeilla itselläkin ;)

Mielenkiinnolla jään seuraamaan nouseeko luku ollenkaan =) Jännää =)

Mikä ihmeen vauvarokko?!!

Jeps, syy Nellan kuumeiluun on selvitetty! Pikkusisko valaisi asiaa kertomalla vauvarokosta ja tämä vahvistui, kun illalla otin Nellalta bodyn pois ja kroppa oli pientä ryyhkää täynnä. Iltalukemisena oli jälleen kerran lapsiperheen lääkärikirja. Tässä infoa sairaslapsi.comista:

Vauvarokko on viruksen aiheuttama, erittäin helposti tarttuva lastensairaus. Tavallisin sairastumisikä on 6-24 kk. Tyypillinen oire on kolmen päivän kestoinen (joskus 5 vrk) kuume, joka kohoaa usein 39-40 asteeseen. Lapsi on ärtyisä, mutta muuten hyväkuntoinen. Nielu voi olla punoittava, silmäluomissa voi olla turvotusta ja niskan imusolmukkeet voivat olla lievästi suurentuneita.

Samalla kun kuume häviää, lapselle kehittyy punertavaa ihottumaa. Ihottuma nousee ensin rintaan ja kaulaan, josta se leviää vähitellen muualle vartaloon. Ihottuma on vaaleanpunertavaa ja pienitäpläistä, ja se hälvenee sormella painettaessa. Reaktio on siis päinvastainen kuin aivokalvontulehduksen aiheuttaman ihottuman kohdalla.

Ihottuma häviää nopeasti, jopa seuraavien tuntien aikana ja viimeistään 1-2 päivän kuluessa.

Sairauteen ei ole olemassa erityistä hoitokeinoa.

Kaikkea sitä oppii, kun vanhaksi elää. Mistä ihmeestä näitä kaikkia voi tietää, kun ei ennestään ole lapsia?! Mehiläisessäkin vain sanottiin lauantaina, että ihan normaali flunssa. Nella on ollut pari päivää aika kärttyinen, mutta ajattelin että tyttö itkeskelee vain äidin perään. Todellisuudessa neitiä taitaa vaivata päänsärky, mutta mistäpä sitäkään varmuudella tietää. Pienet tirsat aina auttaa vähän aikaa ja tyttö on kuin toiselta planeetalta =)

Rallikuumetta

Käväistiinpäs Jyväskylässä yksi yö viettämässä ja kokeilemassa mitä Nella tykkää rallihommista. No kyllä tykkäsi niin paljon, että kotona iski yli 40 asteen kuume ja äiti oli tietenkin ihan paniikissa, kun Nellalla ei ole ollut kuin pikkulämpöä nuhan yhteydessä aikaisemmin. Tottakai soitin heti lauantaiaamuna lastenpäivystykseen, päivällä käytettiin Nellaa Mehiläisessä ja illalla vielä soitin yhteispäivystykseen, ai minäkö hätääntynyt?! Pelotti ihan kamalasti, että nyt äidin vauvalle iskee aivokalvontulehdus jota on liikkeellä, mutta onneksi kuume meni päivässä ohi. Saapas nähdä miten Nellaa tulevaisuudessa saa lääkittyä, kun tyttö on niin herkkä oksentamaan, että kaikki lääkkeet mitä suun kautta yrittää antaa, tulee saman tien ylös. Kaiken huippu oli, kun Nella pelkästään haisteli lasia jossa oli banaanille maistuvaa lasten parasetamolia liuotettuna ja yökkäsi ennenkuin suuhun ehti mitään. Muuten kyllä tissimaito joka oli ainutta "ruokaa" joka maistui pysyi sisällä. Reppana lauantaipäivän vain nukkua tursotti äiskän tai isin sylissä. Sunnuntaina nukuttiinkin koko perhe melkein yhteentoista ja Nellakin oli kuin uudestaan syntynyt. Eikä kuumekaan enää noussut, eikä tänäänkään ole ollut mitään sairautta havaittavissa =)

Rallitypy

Ja vinkki muille vainoharhaisille äideille: jos lapsella on aivokalvontulehdu, niskat ovat niin jäykät, ettei lapsi saa leukaa rintaa vasten. Pienellä lapsella liikkuvuutta voi kokeilla, kun laittaa lapsen makaamaan polvien varaan!

Nellukka oli mainio, kun ensimmäinen ralliauto huristeli ohitse, neiti heilutti perään kättä "hei hei" =) eikä pelännytkään yhtään vaikka peltorit eivät päässä tahtoneet pysyäkään. Ensi kesänä voimme siis lähteä katsomaan ralleja pidemmäksi aikaa, kun mökkikin on jo koko viikoksi varattuna, ettei varmasti missata mitään. Nyt oli pienoista turhaantumista välillä ilmassa, kun pahimmoilleen Nella haluaisi olla liikkeessä koko ajan, eikä kuitenkaan osaa vielä kävellä. Rintarepussa tyttö alkoi olla jo painorajan ylämailla eikä kantaminen ollut kovin herkkua, vaunuissa ei koko aikaa viihdytty eikä maahankaan voinut oikein laittaa muurahaisten armoille joita oli noin miljoona. Asuntoauto oli uusi, mutta ei todellakaan mikään tilaihme vaikka ulkokuori muuta antoikin ymmärtää eli sielläkään ei paljon lattialla pystynyt olemaan.

Filmitähden elkeitä =)

Ihqu Eetu-serkkukin pääsi kokeilemaan miltä maailma

näyttää tummien lasien takaa =)

Kävimme Jyväskylän keskustassa tietenkin paviljongissa patsastelemassa ja Kimperin liikkeessä. Kimperillä oli myynnissä Manducan kantoreppuja(?), jossa lasta saa kantaa 20kg asti. Reppu oli myös alempaa tuettu kuin rintareppu ja siinä lasta pystyy helposti kantamaan myös selässä. Itse olen halunnut rengasliinaa, joka olisikin puolet edullisempi ja jota liikkeessä Nellalle kokeilinkin, mutta tytön kasvaessa voisi Manduca olla kuitenkin parempi ja Jarilla haluttaisi ehdottomasti sellainen hankkia. Jari lupasi jopa huolehtia Nellan kantamisesta Manducalla =) Yksi Manduca on siis tilauksessa =)

Mukaan Jyskälästä lähti uusi pipo, isin vaatimuksesta pinkki =)

Huomatkaa, kun äiskä vähän katsoi ikkunasta ulos ja puki tytölle

vaatetta päälle, lämpöä ulkona oli vaatimattomat 23 astetta, eli ensitöikseen

vähennettiin enimmät pois =)

Nella ei enää nukukaan kaikkia automatkoja ellei satu olemaan päivä- tai yöuniaika. Menomatkalla olikin melkoinen homma keksiä penkkiin sidotulle lapselle mielenkiintoista katselemista ja ensimmäistä kertaa Stockan Premium-lehden historiassa sille löytyi joku tarkoitus, kun Nellan kanssa katseltiin noin tunti siitä kuvia =) Tulomatkalla huomattiin, että Nella on kipeä ja tulomatkan tyttö nukkuikin melkein kotiin asti. Hankintaan täytyy laittaa myös autoviihdykkeitä pienelle lapselle!

Voi itku ja hammastenkiristys!

Nella on nyt päiväunilla ja itsellä on loputtomalta näyttävä lorvikatarrivaihe päällä. Haluttaisi siivota koko kämppä katosta lattiaan ja kaikki komerot yms. mutta ei jaksa aloittaa, kun ei tiedä milloin pystyy saamaan homman valmiiksi. Nellalla on hereillä ollessaan nyt koko ajan viitosvaihde päällä eli koko ajan saa olla silmä tarkkana mihin tyttö ehtii. Ja auta armias, jos erehtyy laskemaan tiskikoneen kannen alas - tsadam neiti on salamana "auttamassa" äitiä. Jos kaivaa imurin esille, niin kaksi rakasta mönkijää; Nella ja Roosa molemmat ovat aivan innoissaan. Roosan mielestä häntä pitäisi koko ajan imuroida ja Nellalla on muuten vain tekemistä pysytellä imurin tiellä =) Vauhtia ja vaarallisia tilanteita joka lähtöön =)

Välillä otetaan vähän lungisti niin jaksaa taas touhuta!

Nyt otan itseäni niskasta kiinni ja laitan uunin päälle! Illalla tulee mieluisia vieraita ja kahvileipävarasto on loppunut jo kuukausi sitten! Kohta täällä tuoksuu niin hyvä, ettei kukaan huomaa kuinka sekaista on ;)

Onnenmurusia jauhopurkeista

Meillä on nykyisin koko ajan sekamelska, kun äidin pikkuapuri purkaa sitä tehden paikkoja, kun itse niitä ehdin siivota. Roosa kantaa ulkoa jalkapallokentän verran ruohoa sisälle turkissaan ja vaikka kuinka imuroi, niin aina näyttää kuin viimeksi olisi imuroitu viime vuonna. Jostain pitää löytää sisäinen harmonia ja tällä kertaa se löytyi Stockamnnin taloustavaraosastolta, kun sijoitin loput synttäripäivän lahjakortista uusiin kuiva-ainepurkkeihin. Ihan kaikkiin kuiva-aineisiin eivät purkit vielä riittäneet ( ja sitäpaitsi ostin hyllyn tyhjäksi! ), mutta hommataan pikkuhiljaa lisää. Minusta on maailman rasittavinta, kun kaikki jauhopussit ovat kaapissa levällään varsinkin, kun meillä ei ole järisyttävästi ylimääräistä kaappitilaa keittiössä.

No tältä ne näyttää!

Eliminoi mielessäsi kaikki muut purkit kaapista niin näyttää

vielä hyvemmälle ;)

Kun aloin keittiönkaappeja kuvaamaan, niin ajattelin samalla paljastaa astiakaapin sisällön. Me kumpikin Jarin kanssa omistettiin sinistä teemaa ja minä lisäksi keltaista, kun lyötiin hynttyyt yhteen. Sattuneesta syystä, nyt haluttaisi kerätä jotain hillittyä vaaleaa sarjaa, mutta ei oikein mitään miellyttävää ole silmiin osunut. Rörstrandilla oli Haaparannan Iittalan Outletissa jotain valkoista perussettiä, mikä oli paras tähän asti näkemistäni, mutta en ehtinyt vielä tarkemmin sitä silmäillä olisiko se sopiva "pyhäastiasto". Teemat ovat siis ihan jokapäiväisessä käytössä ja olisi kiva olla jokin juhlavampikin astiasto. Ehdotuksia otetaan mielenkiinnolla vastaan, jos mieleesi joku soppeli sarja juolahtaa =)

Tosin sininenhän on kuulemma palaamassa muotiin =)

Näihin tunnelmiin!!!

Sateinen sunnuntai

Miss hiekkalaatikko ;)

Mitä yhteistä on kesällä ja bloggailulla? No ei mitään! Kesällä jaksaa juuri ja juuri lukea kaikkien muiden blogeja, mutta oman tekoon ei aika näytä riittävän millään. Tietenkin rakas tyttäreni joka on saanut jalat alleen, on niin vikkelä ettei äiti ehdi muuta kuin juosta perässä ja toitottaa soosoota. Nella ottaa joitain askelia puuta vasten ja on näppärä tyttö kiipeilemään joka paikkaan. Konttausvauhdilla voitettaisiin taatusti joku juoksukilpailu tai ryömimisvauhdilla, koska konttaaminen rajoittuu pariin konttausliikkeeseen josta sujuvasti luisutaan takaisin ryömimisasentoon ja soronoo sitten mennään niin, että hiukset tuulessa lepattaa.

Miten niin ei saa portaille mennä?!

Niin se aika vain lipattaa menemään niin nopeasti että ei ehdi edes ymmärtää! Nellakin täyttää jo reilun kuukauden päästä vuoden ja nyt pitää jo hiukan tarjoiluja miettiä, ettei ihan viime tippaan jää. Varastossa odottaakin jo hamstraajaäidin ja -isän ostamia synttärilahjoja valmiiksi paketoituina. Alennusmyynnit taitavatkin olla nykyisin uusi harrastukseni ;) Joululahjatkin on kummilapsille ostettuna ja pikkuhiljaa pitänee ostella muutkin alta pois.

Neiti kesäheinä

Nepsukka on kasvanut jo ihan isoksi tytöksi. Mittoja en nyt osaa kertoa, kun edellinen neuvola oli kesäkuun puolessa välissä ja seuraavaksi on vasta yksivuotisneuvola, mutta pitkä neiti meillä on ja painavakin, käsissä tuntuu jos päivän pitelee tyttöä sylissä. Ihan mukavaa onkin nyt, kun voidaan viettää jo vähän päivisin aikaa ulkona hiekkalaatikolla ja kiikuskelemassa, ettei ihan mökkihöperöinä joudu olemaan. Tietenkin kannamme mukanamme kasan hiekkaa sisälle, kun Nella ryömii hiekkiksella ja kerää kaiken hiekan vaatteisiinsa. Illtaisin onkin pitänyt ihan saippuapesuilla käydä, kun hiekkaa on vaipankin sisällä asti ja Nellan uusi harrastus on puskea puolet ruuasta tukkaan. Tietenkin vähintään kahdesti viikossa on saunottukin ja tyttö kyllä tykkää lauteilla vesiastiassa istuskella =) Uimishommat on jääneet nyt kesällä vähemmälle, mitä nyt yksi yö käytiin Kiannon Kuohuissa ja siellä käytiin myös kylpylässä. Itse en viime kesänä saanut uida ja nyt ei voi kun imetän vieläkin, niin vesi tuntuu rintoihin niin kylmältä, että pelottaa että ne tulehtuvat. Autossakin on ilmastointi vihoviimeinen kapistus jonka kytken aina pois päältä. Ihan sama kuinka lämmin keli on ja kuinka pienellä ilmastointi on, niin meikäläisen tisseissä heti tuntuu. Eilenkin oli jo muutenkin niin kylmä, että penkinlämmitin piti taas ottaa käyttöön.

Jahans neiti heräsi päikkäreiltään joten pitänee alkaa ruuan lämmitykseen! Kyllä se on niiiiiiiiin ihana =)