Asiaa vessasta =)

Tehdäänpäs pieni kiertoajelu meidän alakerran hyyskään =)

Ovelta. Vessassa oli peilikaappi sekä allas ja pönttö ostaessa.

Peilikaappi otettiin pois ja allaskaappi on ikeasta.

Peili on Hannas ja pienet valkeat hyllyt Indiskasta.

Ylätason jossa on valot, on tehnyt appiukko, joka on kätevä käsistään.

Laatikot ylätason päällä ovat Ikean puisia kukkapurkkeja.

Kulmakaappi on myös Ikeasta.

Oviseinän pikkuhylly alakoukkuineen on indiskasta.

Tässä näkyy nyt vain siinä roikkuvat Iberon ja Mexxin helmet =)

Pyyhetelineet ja peili Ikea, pyyhkeet Gant.

Maljakko Ikea, ruusut Stockmann

Minusta aika herkkuja olivat nämä Stockmannin nestesaippuat.

Todella hieno purkki, ei uskoisi että on ihan myyntipakkaus tällaisenaan.

Saippua itsessään oli ekologista vaihtoehtoa jonka nimeä en tietenkään muista.

Purkkiin aion jatkossa laittaa irtosaippuaa.

Kerään tuoksujen miniatyyrejä ja ne ovat melkoisia pölynkerääjiä. Meidän häistä jäi muutama Ikean viinikarahvi ja ne ovatkin loistavia hujuhajupullopiiloja. Taustan sydämessä käyttökorut.

Ylätason kukkapurkkeihin mahtuu sopivasti toiseen meikkilaukku ja toiseen ne meikit jotka ei mahdu meikkilaukkuun =)) Vieressä Ikean vaniljakynttilä tuomassa tuoksua, minun nenään muualle liian voimakkaan tuoksuisia, mutta vessahajuksi hyviä kynttilöitä.

Ainut horsma jonka olen onnistunut pitämään kohtalaisessa kuosissa jo muutaman vuoden.

Tämä kukka menestyy paljon paremmin vessan ikkunan edessä, kuin liikakasteluun tappamani pullojukka =)

Tässäpä meidän hyyskä. Uutta mattoa harmaana (tai tummanruskeana) on katseltu, mutta ei ole löydetty. Melkoinen tilaihme tämä vessa, kun ottaa huomioon kosmetiikkatavaroiden määrän mitä kaapit vetää. Pöntön päällä on myös pieni avohylly, jossa on - tietenkin - kosmetiikkaa.

Aurinkoa ja pakkasta =)

Latailinpa tässä huvikseni kuvia kameralta koneelle ja sieltä löytyi enempikin syksyisiä Syötekuvia!

Oliko tässä kaapissa ne kaikki vasarat ja semmoiset jännemmät isin lelut?

Lelut levällään, mutta leikkijää ei näy missään...

Kiikkuminen on kivaa Syötteelläkin =)

Lasten kiikku on nyt ilman hankea ihan aavistuksen korkealla,

mutta sehän on Nellasta vain jänskää. Ja iskastakin näyttäisi

olevan jännää kiikkua =)

Täällä on viime yönä varmaan ollut kymmenisen astetta pakkasta, kun aamullakin oli kuusi. Aurinkokin yrittää pilkistellä, mutta on niin matalalla, ettei oikein poutapäiväksi voi kutsua vaikka kirkas keli onkin. Me kävimme jo pienellä aamukävelyllä ja kaikki paitsi minä nukkuu päikkäreitä. Nellalle piti laittaa talvimakuupussi vaunuihin, ettei vain unien aikana palelluta itseään. Roosa hienohelma oli sitä mieltä, että tassut paleltuu ja hyppäsi Nellan vaunuihin ookaamaan lähes koko lenkin ajaksi, että aika sporttinen tuo meidän hurtta =) Pikkuisen suunniteltiin, jos vaikka Teerivaaraan kiivettäisiin makkaranpaistoon, mutta pitänee käydä tutkailemassa ensin tilannetta, että pääseekö sinne vaunuilla. Mieluummin ottaisin vaunut mukaan, kun kantaisin manducalla, että pysyy tyttö paremmin lämpimänä ja helpompaa syöminenkin kahden käden kanssa ilman, että neiti napottaa sylissä koko ajan. Voihan se olla, että makkarat paistetaan tänäänkin kodassa täällä alhaalla. Nellalla ei vain tahdo aika kulua pimeässä kodassa tulta tuijottaen vaikka äipällä ja iskällä kuluisikin. Eilen kuitenkin naapurin Iiro tuli myös tänne joten saattaahan aika lapsilla kuluakin toisia katsellen =)

Huomenna ajattelimme lähteä jo heti aamupalan jälkeen kotiin joten tänään pitää pistää paikat ojennukseen. Maanantaina onkin jännittävä päivä, kun menemme keittiökauppaan kyselemään paljonko maksaa kaikki haluamani muutokset paritaloon, jota olemme vähän sillä silmällä katselleet. Talo on uudisrakennus ja siihen oli tilattu jo valmiiksi ihan hyvät kaapit, mutta minä haluaisin apteekkarin kaappia ja vetolaatikoita ja korotettua astianpesukonetta ja jätevaunua ja vaikka mitä. Jos hinta nousee pilviin, niin unohdamme koko asian, mutta jos hinta pysyy kohtuullisena niin pistämme nykyisen myyntiin hetimiten. Ollaanhan me jo melkein pari vuotta katseltu asuntoja, mutta ei oikein ole löytynyt semmoisia joista molemmat pitäisimme ja joissa olisi ihan järkevä hintapyyntö. Ihan tunnostaa, että ihmiset pitävät nykyisin euroa markkana, kun sitten yhtäkkiä saattaa hinnat pompsahtaa yli kymppitonninkin alaspäin. Melkoisia kuplia kyllä monenkin talon hinnassa tai sitten ne ovat remontin tarpeessa ja sitäkään ei haluttaisi. Hirveästi ei huvita myöskään lainanotto, kun koroista ei tiedä mihin ne nousee ja toisaalta jos tulossa on inflaatio, lainaa kannattaisi ottaa. Pitäisi olla ennustaja, että uskaltaisi ottaa riskin. Ihanin tietenkin olisi okt autotallilla ja omalla tontilla eikä tietenkään montaa vuotta vanha, mutta kohtuuhintaisia löytyy vain jostain Ylikiimingistä, eikä ihan sinne asti huvittaisi lähteä. Meille on tällä hetkellä pääasia, että päästäisiin yhteen tasoon ja siihen tuo paritalo olisi just jämpti vaikka viisitoista neliöä nykyistä pienempi onkin. Sitten muutaman vuoden päästä voisi taas tarkastella asiaa uudelleen, jos siltä tuntuu että pitäisi omaan taloon päästä. Mutta katsellaan.... maanantaina olemme taas vähän viisaampia tässä asiassa =)

Karavaanari on kaikkien kaveri...

...eikä edes teiden tukko, kun meidän vaunua liikutellaan oikeastaan kokonaiset kaksi kertaa vuodessa!!! Täällä sitä nytkin istuskellaan asuntovaunussa, etuikkunan kynttilät vain loistaa ja ulkona sataa lunta. Takaa kuuluu Nellan tuhina ja päivänsankari Roosakin nukkuu omassa kolossaan Nellan sängyn alla. Isukki on naapurin Ilkan kans päässyt A-luokan reissulle Pärjänkievariin ihan illallisille ja viininmaistelutunnelmiin =) Saas nähdä kuinka tunnelmissaan sieltä kotiudutaan =)

Taas mennään!

Roosa tosiaankin täyttää tänään kaksi vuotta ja lahjaksi ostimme hienon luisen kortin joka hienohelmalle ei tietenkään maistunut. Nella tietenkin ehti korttia lipaisemaan ja hienosti kasvoihin tarttui väri jolla korttiin oli tehty kuva. Melkein toivon ettei Roosa korttia innostuisikaan syömään tai jos innostuu, niin mielellään just ennen pesua. Voi valkoinen turkki olla pikkuisen kirjava, oli väri niiiiin helposti irtoavaa.

Katsoin tuota edellistä postaustani ja sen otsikkoa ja ihan hyvin olisin voinut tämän postauksen otsikoida samalla tavalla; elossa ollaan. Nyt on näköjään niin hektistä tämä elämä, että pitäisi kalenterista aika varata kirjoittelulle. Kaunis kiitos teille jotka aina tsemppailette ja muistuttelette, että seuraatte sepustuksiani =) Ihan siitä syystä en ole luovuttanut vaan hartaasti uskon, että huomaankin jonain kauniina päivänä bloggaavani ihan säännöllisesti. Ja kun itsekin lukee muutamia blogeja ( huom. paljon aktiivisemmin kuin omaani =), ärsyttää kun ei päivityksiä tule. Minä entinen kova lukutoukka, en ehdi juurikaan oikeita kirjoja nykyisin lukea, mutta blogit ja naistenlehdet ovat sopivan nopeita luettavia ja siitä ihania, ettei tarvi miettiä mihin juoni viime kerralla loppui.

Nellukan yksivuotisjuhlatkin juhlittiin useamman päivän kekkereille syyskuun puolella, lataan myöhemmin kuvia niin pääsette tunnelmaan mukaan =) Kuvia onkin kertynyt niin vino pino, että viikko menisi jos kaikki tänne lataisin =) Ja syvä huokaus, taas pitäisi tilata paperikuvia ja viralliset 1-vee kuvatkin ovat tilaamatta... Mihin ihmeessä kaikki aika menee???? Useampana viikonloppuna olen ajatellut, että täällä Syötteellä ehdin tehdä vaikka ja mitä, kun kotihommat ei huohota niskaan, MUTTA... On ollut kertakaikkiaan kivoja ilmoja ulkoilla ja arvatkaapa ollaanko kaikki reporankana sängyssä jo kohta yhdeksän jälkeen? Sitten aina, kun on uusi vaunu niin saikataan ja ihmetellään ensimmäisinä talvivaunuilukertoina lämmitystä. Tai sitten pitää parannella vaunun "pihamaata" tai järjestellä etutelttaa tai keksiä muuten vaan liikaa hommaa tännekin. Pitänee jälleen siirtyä vuoden takaiseen käytäntöön ja alkaa raapustelemaan listaa rästihommista ja aina sutaista yli, kun jotain saa tehtyä. Ne listat vaan tuppaavat kasvamaan sitä pituutta uusilla hommilla aika reilusti suhteessa niihin jotka saa tehtyä =) Asiaan ei tietenkään mitenkään vaikuta pieni elohopea nimeltänsä Nella, joka ehtii ihan joka paikkaan <3

Tämä vaunuilu on muuten tosi mukavaa puuhaa - suosittelen lämpimästi! Parin Rukalla vietetyn vuoden jälkeen on kuin olisi kotiin tullut, kun palasimme Syötteelle. Kaiken muun hyvän lisäksi täällä on uudet paikan pyörittäjät, jotka tekevät kaikkensa vaunulaisten viihtyvyyden eteen. Ja lapsille on vaikka mitä ohjelmaa, kun muutama vuosi sitten ei ollut mitään. Nyt on karkkibingoa, pimiäpiiloa, polkuautokisoja ja vaikka mitä. Nellahan ei vielä hirveästi näistä lastenjutuista niin perusta, mutta on tietenkin mielissään kun on paljon lapsia mitä katsella. Äiti ja isukki taas ovat niin lapsenmielisiä, että joka lauantai istutaan karkkibingossa ja on käyty mönkijän kyydityksillä ja otettu osaa polkuautokisoihin jne. Tänne on tullut paljon uusia lapsiperheitä ja muutenkin vaunuilu näyttäisi taas olevan "trendikästä" =) Nellakin tykkää vaunussa olla vaikka muuta ensin pelkäsin. Melkein helpompaa välillä tällaisessa pienemmässä tilassa, kun ei ole niin paljon vahdittavaa mihin tyttö pääsisi. Hyvin Nella nukkuu vaunussa ja Roosakin syö täällä paljon enemmän kuin kotona. Kummallekin tytölle maistui notskinugetit tänään erinomaisesti =)

Voitaisko nukkua vierekkäin - jeeee =)

Minä nukun ainaski päikkärit täällä "olohuoneen" puolella!

Kylläpä on taas viimesen päälle viritetty etuteltta =)

Meillä oli tällainen kärpässienifarmi vaunun vieressä syssymmällä...

Ei maistettu ;)

Jahans isäntä kotiutui viininmaisteluillasta posket punaisina joten taidanpas lähteä itsekin hampaanpesulle ja nukkumaan =) Lumisiin tunnelmiin...