Viikko sitten viikonloppuna tehtiin pieni virkistäytymismatka Joensuun perukoille Höytiäisen rannalle. Nellan kummitäti ja -setä kutsuivat meidät jo aikaisemmin kesällä mökkivierailulle, mutta koska samaan aikaan oli tulossa enemmälti porukkaa jätimme suosiolla oman vierailumme vähän syksymmälle.
Lauantai suosi sään puolesta meitä ja olimmekin koko päivän ulkosalla. Perinteiset mölkkyturnauksetkin otettiin altavastaajien roolissa, mutta hauskaa oli. Joensuun reissut tuppaavat olemaan hyvin ruokapainotteisia ja itsellekin tuli kilo lisäpainoa viikonlopusta. Mirja tekee kerrassaan herkullisia ruokia ja kun väliin paistetaan lettuja tai syödään pikku välipalaa, niin pelkästä ajatuksestakin jo lihoo... Todella maukasta paistettua haukeakin pääsin pitkästä aikaa maistamaan, mutta kuhat karsastivat ruokalautasellemme pääsyä ja niitä ei päästy maistamaan vaikka kuulemma kesän kalansaalis oli ollutkin suurenmoinen. Jari ja Kari kävivät kalaa yrittämässäkin, mutta miehiseen kärsimättömään tapaan luovuttivat jo heti alkuunsa ja kalareissu kesti kokonaisuudessaan ehkä tunnin ;) Onneksi Mirtsukalla oli hirvipaistit takataskussa joten ei nälkää päästy näkemään - nams!
Nella suoriutui ajomatkasta jälleen kerran kunnialla, paluumatkalla ehkä menomatkaakin paremmin. Tosin nykyisin joudun istumaan takapenkillä neitiä viihdyttämässä ja Roosa pääsee pidemmillä matkoilla isin viereen etupenkille. Nyt alkaa Roosan koppi olemaan liikaa tiellä, joten ostoslistalle täytyy laittaa koirien turvavyö. Vois olla mukavempi sekä Nellalle että Roosalle, että voisivat toisiaan vähän paremmin takapenkillä viihdyttää jos Roosakin on turvavöissä eikä nökötä kopissaan.
Höytiäisen rannalla on tooooodella ihana sauna josta voi katsella ulapalle. Vastarannalle on kokonaista 16 km:ä ja veneilykin on kuin merellä olisi. Nella ja Roosa pääsivät molemmat pienelle veneretkelle ja Nella hermostui vasta, kun pysähdyttiin vähän uistelemaan. Toki liivit päällä oli tosi kuumakin ja Nella olisi halunnut vain vauhdissa katsella eteenpäin, kun varmasti oli jänskää hengitellä vastatuuleen. Minulla jännitti saako neiti ollenkaan hengitettyä ja käänsin aina tyttöä tuulesta pois.
Saunasta vielä, että olisihan siellä voinut lillutella vaikka koko päivän ja olisi ollut niin ihana uidakin, mutta auta armias kun nämä utareet ovat vielä niin arat kylmälle, että heti vihlaisi kun vähän järvilämpimällä vedellä yritin virutella. Ei viitsi ihan huvikseen mitään rintatulehdusta hommata joten haaveeksi jäi uinnit. Ehkä sitten ensi kesänä...
Ainoa pelottava asia mökkeilyssä on lähteä pimeällä ulkohyyskään. Roosa urhoollisesti suoritti mörönsyötin virkaa, mutta kun lauantai-iltana varmaankin siili vähän aiheutti kahinaa ruohikossa, hyppelehdin kuin varsa (= norsu ) kiireen vilkkaan takaisin lämpimään mummonkammariin. Tietenkin itsekin saattoi olla jo hieman väsynytkin, kun Nella heräsi lauantaiaamuna jo kuuden aikoihin.
Mutta mukava reissu oli, kannatti tehdä! Kiitosta vain isäntäparille! Valokuvat lievästi vain epäonnistuivat, ihan kuin olisin humalassa niitä ottanut?! Syntymähumalassa siis olen ollut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti