Kymmenessä eurossa on kymmenen miljoonan alku

Eilen pakkauduttiin bussissa kaupungille Nellan ja Roosan kanssa. Tarkoituksena oli hieman shoppailla Stockalla ja ehkä muuallakin ennen treffejä henkilökohtaisen pankkineuvojan kanssa. Senhän tietää, että heti kun pääsee ihmisten ilmoille, niin minä jään joka paikkaan suustani kiinni ja siinähän ne shoppailuajat menevät. Minulla on nykyisin niin laho pää, etten myöskään muista mitä kaikkea kaupungilta pitäisi ostaa tai tehdä. Aika paljon aikaa kuluu muistilistojen tekemiseen =)

Tarkoituksena on ollut ostaa Nellalle vielä yksi ulkopuku joka mahdollisesti olisi sopiva. Kaikki Nellukan puvut ovat isoja ja koko tyttö tipahtaa puvun sisälle, kun vähän nostaa. Olen todennut, että ulkopuvut on suunniteltu aivan ihmeellisen mallisille lapsille. Pukujen kaula-aukot ovat niin pieniä, ettei pukuja uskalla panna loppuun asti kiinni ja oletuksena on todella pitkäjalkainen ja -käsinen lapsi. Meidän pienin puku on 62 cm ja vaikka sen kokoiset vaatteet ovat nyt hyvän kokoiset, puku on iso. No Stockalta löysin yhden puvun joka oli kokoa 68 ja kaikki muut olivat isompia, muuallahan en ehtinyt edes käymään.... Puku jäi tällä kertaa ostamatta, mutta ostin ostoslistan ulkopuolelta Nellalle uudet kinttaat, ulkotossut ja pipon. Äitiyspakkauksen tossut ja kinttaat ovat niin löysät, että tipahtavat aina pois. Reiman tossuissa oli hyvänoloiset kuminauhat ja kinttaissa pitkä vetoketju, että voi laittaa kinttaat käteen niin ettei vahingossa samalla taivuttele tytön sormia.

Nellan uudet jutut

Meidän taloudella on tapana hamstrata kaikenlaista varastoon. Meiltä löytyy reilusti esimerkiksi pyykinpesuainetta (varmaan kahden vuoden tarpeisiin) ja nyt hulluilta päiviltä ostin hoitoaineita varastoon Vuosi tai puolitoista sitten ostamiani shampoita oli vielä reilusti jäljellä, mutta Tigin paketin mukana tuli kyllä iso pullo sitäkin ostettua. Harmittaa, että ostin Tigiä isot pullot. Olisi jo pitänyt useita sen sarjan tuotteita testattuani uskoa, että en niistä tykkää. Nyt ostamastani kosteuttavasta hoitoaineesta jää kädet aivan liisteriin silikonista. Noooh käytetään pikkuhiljaa pois eikä enää osteta. Harmin paikka ettei hulluilla päivillä ole Redkeniä myytävänä, kun sen sarjan tuotteista tykkään tosi paljon. Eilen sijoitin R.O.C.S. hammastahnoihin. Olen jo kauan kantanut Colgaten Herbal hammastahnaa ulkomailta Thaimaata myöten, kun sitä en ole Suomesta enää löytänyt. Olen yrittänyt löytää tilalle korvaavaa tuotetta ja vihdoin ja viimein tykästyin ROCSin tahnoihin. Vähän totuttelua ROCSin tahnat vaatii, mutta puhtaaksi niillä hampaat kyllä lähtee!!! Suklaanmakuista tahnaa en ole kokeillut, mutta se olikin tarkoitettu alle 18-vuotiaille ja minähän olen jo pikkuisen päälle kaksikymmentä.... =)

Anun R.O.C.S.it

Joo kävimme avaamassa Nellalle oman tilin ja täytyy taas todeta, että me ollaan saatu Nordeasta mielettömän hyvää asiakaspalvelua. Möimme syksyllä vaunun pois ja keväällä olisi tarkoitus ostaa uusi. Ei käynyt aiempaa vaunua ostaessa mielessä, että lapsenkin pitäisi mahtua vaunussa nukkumaan joten hyvä vaunu meni vaihtoon. No joka tapauksessa Jari kysyi meidän pankkineuvojalta kannattaako rahat laittaa jonnekin muualle kuin meidän säästötilille, jossa on vähän normaalia parempi korko. Pankkineuvoja kertoi että meidän oma tili on tuottoisin koron kannalta noinkin lyhytaikaiselle talletukselle. Vaununostaja osti vaunun pankkivekselillä ja kun Jari oli mennyt Kaakkurin Nordeapisteeseen tallettamaan vekseliä, oli virkailija ylipuhunut Jarin ottamaan korkoextra tilin vaikka Jari oli kertonut kauanko talletusta aiotaan pitää. Eilen oma neuvoja kertoi, ettei tuolta uudelta tililtä saa penniäkään korkoa, mikäli rahat nostaa ennen vuoden määräaikaa. Taisi olla pankissa menossa joku tilinavauskilpailu virkailijoille, kun tili väkisillä avautettiin. Siirrettiin eilen rahat säästötilille ja lopetettiin koko extratili alkuunsa. Emme päässeet kuin Amarilloon pöytään istumaan, kun pankkineuvoja soittaa, että häntä oli alkanut niin vaivaamaan tämä juttu, että hän oli laskenut meidän hävinneen n. 25€ korkoa tuon parin kuukauden aikana ja ne rahat Nordea korvaa meille! Aivan loistavaa palvelua!!!

Nellan mielestä meidän joulukortit ovat tätä luokkaa tänä vuonna =)

Loistavaa palvelua saatiin jälleen kerran myös Amarillossa! Sinne on helppo mennä vaunujen kanssa syömään ja ruoka tulee nopeasti + se on takuu hyvää. Tunnelmaa pilasi vain naapuripöydän katkera parivaljakko joiden mielestä olimme arki-iltana klo 16 väärässä paikassa häiritsemässä ihmisiä pienen lapsen kanssa joka ei muuten itkenyt kuin kerran noin minuutin ajan! En ihmeemmästi jaksanut korvaa lotkauttaa tuollaiselle höpöttelylle ja ilokseni huomasin toisenkin imettävän äidin olevan vain parin pöydän päässä, kun lähdimme pois. Tuo toinen äiti imetti aivan avoimesti, niinkuin tottakai minun mielestäni saa tehdäkin. Minä olen niin häveliäs, että vaikka nytkin imetin niin käännyin muista ihmisistä poispäin, ettei heillä tarvitse katsella lapsen ruokahetkeä eikä minun Pamela Anderssoneita.

Tonttutyttö tissillä

Ihmeellinen tuo osan suomalaisten suhtautuminen lapsiin ravintolassa ja muuallakin. Lehdistä voi lukea tekstaripalstoilta ettei tarvitsisi edes ruokakauppaan mennä silloin, kun siellä on lapsettomia ihmisiä. Toista on tuolla isossa maailmassa jossa lapset ovat ilon ja ylpeyden aihe kaikille. Kuopiossa kävimme Oulun Matalan tai Uleåborgin tasoisessa Musta Lammas Courmet ravintolassa syömässä. Tila jossa söimme oli täysin ikkunaton tiilistä vuorattu "kellarimainen" paikka jossa oli ehkä kuusi neljän hengen pöytää. Voitte vain kuvitella kuinka pelkäsin Nellan saavan itkupotkuraivarin. Tuossa tilassa kaikui ja kunnolla, mutta onneksi ei aiheutettu toivottavasti kenellekään häiriötä. Yhden kerran piti imettää unosten välissä, mutta noin hienossa paikassa poistuin hienotunteisesti aulaan imettämään ja tyttö jatkoi uniaan. Viereisessä pöydässä oli ulkomaalainen nainen suomalaisten kanssa ja hän ihasteli koko ajan tyttöämme, kun muut kurtistelivat kulmiaan ja varmasti ajattelivat, että voi ei pieni lapsi pilaamassa ruokarauhaa. Seuraavana iltana söimme hotellin ravintolassa ja jäimme baarin puoleiseen pöytään, koska Nella oli hereillä ja ajattelimme että aiheutamme vähemmän melua siellä. Pöydästä pääsi myös sujuvasti kantelemaan tyttöä hotellin aulatiloihin. Tällä kertaa Nella oli hereillä ja vähän kärttyinenkin joten varmasti pientä ääntä oli odotettavissa. Paikalle saapui seurue jossa oli italiainen liikemies suomalaisten seurassa. Välittömästi, kun italiainen huomasi Nellan alkoi hän ihastelemaan lastamme suomalaisille jotka tympääntyneinä hieman kommentoivat ja yrittivät vaihtaa puheenaihetta. Seurueeseen liittyi myös italialainen nainen ja he miehen kanssa yhdessä ihastelivat tyttöä joka tässä vaiheessa alkoi jo vähän huudella. Eihän pieni huuto etelän ihmisiä häiritse, kun siellähän ollaan koko perheellä syömässä ja kaikki huutaa enemmän tai vähemmän. Taidan itsekin muuttaa suvaitsevaisemmille vesille... Oli muuten tosi järjen riemuvoitto suomalaisilta tuoda italialaiset italialaiseen ravintolaan syömään - daaaaaa!

Hyvää pikkujouluviikonloppua!