Olipa kerran Kanarianmatka

Onnellinen matkustaja <3

Käväistiinpäs viikko Kanarian saarella pyörähtämässä. Matka oli Finnmatkojen ja lennot Tuifly Nordicilla suoraan Oulusta Las Palmasiin Gran Canarialle. Lentoaika oli 6,5 tuntia ja hiukan jännitti miten Nellalla aika kuluu, mutta niin reippaasti neiti matkalla oli, että ihan vierustoveritkin ihmettelivät. Olin varannut mukaan pikkukirjoja, värit ja paperia sekä Legon maatilan eläimiä, mutta eipä Nella juurikaan viihdykerekvisiittaa tarvinut, kun katselemista riitti. Lentosää oli aluksi erinomainen, mutta heti kun Nella Espanjan yllä nukahti vihdoin ja viimein, alkoi turbulenssi. Minä sitten inhoan kuoppaista lentomatkustelua ja saletisti lähtisin heti vaikka Timbuktuun, jos luvattaisi tasainen matka, mutta lentopelkoisen kammo vain kasvaa, kun joka kerta heittelehditään =(

Kanarialle laskeuduttiin noin klo 21 paikallista aikaa ja lämpötila hipoi 20 astetta. Tuuli oli erittäin kova, mutta bussissa odotellessamme lähtöä hotelliin ei tuulesta ollut tietoakaan. Hotellimme oli Cay Beach Melonerasissa. Ihailtavaa espanjalaista lapsirakkautta osoitti jo bussikuski, joka oppaan kertomasta reitistä poiketen vei ensin toisen lapsiperheen Koalaan Maspalomasiin ja sitten meidät Melonerasiin. Vielä kun lähdettiin Koalasta, opas yritti kertoa eri reitin, mutta hatunnosto bussikuskille joka sääli väsyneitä pieniä matkalaisia ja toimitti meidät heti seuraavana hotellille.

Hotellilla purkauduttiin bussista ja meillä tietenkin oli järkyttävä määrä tavaraa: kaksi isoa matkalaukkua, lastenrattaat vielä pussitettuna + koneessa olleet käsimatkatavarat + Nella neiti. Koko muu seurue kiirehti jonottamaan huoneita respaan, mutta mitä tekeekään yöportieeri; käy hakemassa meidät keulille ja kertoo muille, että lapsiperheet ensin =) Hieman nolojen hymähdysten saattelemana, mutta täysin ilman vastalauseita pääsimme kirjautumaan hotelliin.

Huoneemme oli oikein mukava "bungalowi". Hotelli koostui paritaloista joissa oli alhaalla kaksi kaksioita rinnakkain ja yläkerrassa vielä pari yksiötä. Meidän huoneemme oli hotellin ihan viimeisessä nurkassa oleva viimeinen kaksio ja melkoinen seikkailu oli puolipimeässä kartan kanssa seurata portieerin piirtämää reittiä, miten pääsisimme matkatavarakärryjen kanssa huoneeseemme niin ettei tarvitse kulkea portaissa. Kunnialla selvittiin ja äkkiä tytölle puuroa napaan, yöpesulle ja -pisulle sekä nukkumaan. Sänky oli tosi leveä ja Nella nukkui meidän keskessä eikä huoneeseen tuodussa matkasängyssä. En kyllä käsitä miten siinä kukaan olisi pystynyt turvallisesti nukkumaankaan, kun patja oli kirrattu muovipussilla niin pyöreäksi, että reunoilla oli tilaa tukehtua vaikka kuinka paljon. Matkasänky oli kuitenkin erinomainen paikka säilyttää kaikkia Nellan vaatteita, vaippoja, jne.

Aamulla heräsimme päivään uuteen virkeinä. Matkan hintaan sisältyi aamupala ja sinne hipsimme ruokittuamme ensin Nellan kotoa rahdatulla puurolla. Aamupala oli oikein hyvä ja monipuolinen ja henkilökunta heti tietenkin ihastui Nellaan joka huomasi saavansa huomiota, kun huuteli tarjoilijoille tätiä ja setää. Nellakin söi joka aamu vielä tuoretta sämpylää, kurkkua, melonia, kiiviä tms. puuron päälle meidän syödessä omaa aamiaistamme.

Pitäiskö ottaa paitakin pois?

Koska tuuli ei ollut hirveästi laantunut, mutta jaffa mollotti taivaalla täydessä terässä, lähdimme tutustumaan, että minkäslaisessa paikassa viikon viettäisimme. Jarin kanssa pari vuotta sitten vahingossa "löydettiin" Meloneras, kun saaren ainoa Esprit myymälä sijaitsee siellä ja varta vasten menimme jotain sieltä ostamaan. Samalla ihasteltiin, että onpas siisti paikka ja siksi tällä kertaa sinne suuntasimme. Melonerasissa on aika paljon viiden tähden hotelleja joten perinteisten krääsäkauppojen asemasta rannalla on vieri vieressä oikeita merkkiliikkeitä. Alennusmyynnit olivat vielä käynnissä, mutta ei siltikään kyllä raskinut ostaa jotain kolmensadan luomuksia puoleen hintaan, kun kotiäitinä ei hirvittävästi ole käyttöä sellaisille. Jotain kuitenkin viikon aikana löydettiinkin, mutta tietenkin Nellalle suurimmaksi osaksi =)

Nella ois hirveästi halunnut tissiessun, mutta ei ostettu. Aikalailla kyllä nauratti kaikkia, kun neiti havaitsi "tissit" niin lähti salamana niitä hypistelemään tissiä hokien =)

Eka päivänä Nella nukkui pitkät melkein kolmen tunnin päiväunet. Oli ilmeisesti raukka väsynyt edellispäivän matkanteosta. Siihen ne päiväunien nukkumiset sitten unohtuikin. Seuraavankin päivänä Nella kyllä nukahti - ehkä varttitunniksi. Me sitten vuorotellen maattiin ottamassa aurinkoa ja työnnettiin tyttöä kärryissä hotellialuetta ympäri tuloksetta. Toisaalta Nella sammui joka ilta kuin saunalyhty, ilman mitään kitinöitä ja se on jatkunut nyt tänne kotioloihin asti joten reissusta  oli jotain hyötyäkin ;)

Päivä nro kaksi oli siis viikon lämpimin. Appivanhemmat olivat päivää aiemmin tulleet Puerto Ricoon joten he tulivat vierailulle aamupäivästä. Tosin me ehdittiin jo ennen sitä kertaalleen käydä rantatie kävelemässä. Jarin kanssa kävimme sangrialla tervetulotilaisuudessa ja Nella vietti sen ajan mummun ja papan huomassa. Kun saattelimme heidät sitten bussiasemalle Nella otti pienet tirsat, mutta ei enää nukkunut. Nellan kanssa ei ihan vielä viitsinyt maata päivää auringossa joten loma kävi kuntoilusta, kun edestakaisin kävelimme ylärinteessä olevalta hotelliltamme alas rantaan ja takaisin. Tosi ihana rantatie olikin ja Nellakin käveli monena päivänä varmasti kilometrin verran ainakin itse. Hidastahan se oli, kun kaikki saksalaiset omat ja opat pysähtyivät neidille juttelemaan ja ovelana tyttönä heti nappasi katsekontaktit ja alkoi lirkuttelemaan kaikille jotka vähän pysähtyivät tyttöä ihastelemaan.

Kärryt ei kelvanneet ja aika hankalaa oli yrittää tyttöä kantaa, kun kaikki hauskat tädit ja sedät olivat kävelyllä.

Käveltävää ja kävelijöitä kyllä riitti

Faro =  majakka

Nella kävi melkein joka päivä uimassa jopa ekana jolloin tuuli kovasti. Hotellilla oli useita lämmitettyjä altaita, mutta siltikin vesi tuntui kylmältä, kun sinne ensin pulahti. Olinkin varma ettei Nella vedessä viihdy, kun joku muukin pikkuihminen itkien käytettiin altaassa. Taas oli äiti väärässä! Nella kiljui ja kikatti ja oli niin mielissään uimahommista, että olisi ollut vaikka kuinka pitkään vedessä. Meidän pikku vesipeto!

Kumpikin taitaa nauttia vedestä yhtä paljon!

Mummun ostama uimapuku ainakin on saajalle mieluinen =)

Päivä nro kolme oli myöskin lämmin, mutta lähdimme aamupalan jälkeen palmitos parkiin. Sekin oli kyllä tuommoiselle Nellan ikäiselle hyvä paikka. Itse en koskaan siellä ole käynyt vaikka usein granilla olen käynytkin. Jari oli joskus lapsena tenavakerhon kanssa käynyt, mutta paikka on muutama vuosi sitten palanut maan tasalle, rakennettu uudestaan ja nyt sinne oli avattu myös delfinaario. Meillä oli mukana pelkkä manduca, mutta olisi kannattanut ehkä ottaa kärryt mukaan. Aika raskasta oli pitkään olla tyttö selässä ja puisto nousee hyvin voimakkaasti ylämäkeen. Kävimme otattamassa papukaijojen kanssa kuvan ja Nella oli ihan mielissään, kun papukaijat antoivat pusuja. Kamerassa oli kuitenkin apinasuodatin paikoillaan ja meidän kuva epäonnistui eikä jaksettu lähteä enää uudelle yritykselle. Illalla menimme tuttavaperheen kanssa Inglesiin syömään Kasbah ostoskeskuksessa olevaan El Gaucho ravintolaan, jossa on joka kerta saanut erittäin hyvää liharuokaa, eikä ollut kyllä pettymyt nytkään.

Vauhti päällä ravintolassa - ei juuri muuta näy kuin selkä!

Ja näin meillekin tuli pakottava tarve hankkia oma dvd-soitin, kun Nellakin rauhoittui muumien ääreen tuttavaperheen koneelle ;)

Päivä nro neljä oli aurinkoinen muttei niin lämmin taas kovan tuulen vuoksi. Kävelimme melkein koko päivän majakasta maspalomasiin päinkin jonkin verran.Aamulla kävimme tosin ensin markkinoilla toteamassa, ettei koskaan sieltä mitään löydetä vaikka aina mennään =) Illalla söimme hotellin ravintolassa barbeque illallisen, joka oli hyvä. Hotellialueella oli paljon kissoja joita henkilökunta ruokki ja respassa oli oikein purkkikin varattuna kissanruokaa varten. Siitäkin huolimatta kissat parveilivat ravintolan tienoilla ja mitäs meidän neiti muuta hoksaakaan kuin alkaa heittelemään omia lihanpalasia kissoille. Nella oli muutenkin ihan höpönä kissoihin ja oli menossa niitä silittelemään. Onneksi kissat perääntyivät, ois voinut Nellan otteet olla vähän kovakouraisia. Meidän huoneeseen oli joka ilta tulossa sinisilmäinen kissa ja yhtenä iltana, kun Jari meni kärryjen kanssa edeltä ja me Nellan kanssa käveltiin perässä, näin kuinka kissa luikahti huoneeseemme Jarin jälkeen. Olin ihan satavarma, että Jari säikähtää ja kohta kuuluu huuto, mutta ihme ja kumma Jari vain tyynesti ajoi kissan pois huoneesta. Varmaan edellinen asukki oli kissaa pitänyt huoneessa ja näytti aika monella olevan parvekkeen ovet auki ja kissat kulkevan sisällä, mutta minä en kauheasti kirppuisille kissoille lämpene.

Kis kis

Oota hetki, kun mä poseeraan tässä!

Aurinkolasit eikä lakki ollut kovin in Nellan mielestä.

Päivä nro viisi oli meille retkipäivä, kun aamullisten kävelyreissujen jälkeen lähdettiin bussilla puerto ricoon appivanhempien kanssa illastamaan. Bussi maksoi kahdelta vajaa kolme euroa. Kanarilla ei saanut matkarattaita ottaa bussiin sisälle vaan keskellä oleva tila oli varattu pelkästään invapaikaksi. Kärryt siis alas ja aina sai jännittää ehtiikö ottaa kärryt pois ennenkuin bussi jatkaa matkaa päätepysäkiltä =) Hyvin aina ehdittiin. Puerto Ricossa ripsi vettä joten menimme suoraan ravintolaan ja sielläkin söimme oikein maittavan ruuan. Ravintola oli muistaakseni Tango(?) siinä puistossa ennen ostaria. Sade ei näyttänyt laantumisen merkkejä, mutta pikapikaa kävimme kiertämässä ostarin ja Nella sai mummulta ja papalta vaikka mitä. Tuliaisiakin löydettiin jonkin verran. Hurautimme takaisin taksilla ja koska meillä ei ollut satanutkaan ja Nella oli vielä niin pirtsakka lähdimme rantaa toiseen suuntaan playa melonerasin ostarille. Paikka oli niin uusi ettei siellä ollut vielä juuri mitään, mutta merkkiliikkeitä näytti olevan myös sinne tulossa.

Loman muotipläjäys, kun piti ihan farmarit laittaa Puerto Ricon reissulle!

Viimeisenä päivänä lähdimme retkelle Atlanicon ostoskeskukseen. Päivä oli vähän pilvinen ja hyvä päivä taas shoppailulle =) Nellalle löytyi taas vaikka ja mitä ja loput tuliaisetkin ostettiin. Ilta pakattiin vehkeitä ja käytiin syömässä loistava tapas-illallinen. Parisen tuntia ehdittiin nukkua, kun bussi tuli jo 3.20 hakemaan lentokentälle. Nellakin nousi ylös virkeänä. Kiitoradalla kun oltiin nousemassa Nella onneksi vielä nukahti, koska taivaalla alkoi taas kauhea pomppuutus =( Aivan kauheaa, kun oli ihan pimeää ja kone heittelehti miten sattuu. Tuilla vielä on kaikenmaalaisia Güntereitä ohjaamassa konetta, ettei kerrota mikä tilanne on. Tosin nyt oli suomenkielinen perämies, mutta ei hänkään puhunut pitkään aikaan mitään. Sitten jo melkein puoli matkasta kertoi, että on voimakas tuuli ja joudutaan lentämään 12 km:n korkeudella. Finnairin koneessa heti kerrotaan, että nyt on turbulenssia ja se kestää sen verran ja johtuu tästä asiasta ja se heti rauhoittaa. No ei mulla sitten enää pelottanut, kun aurinko nousi ja näki jotain vaikka välillä kuului aivan selvästi, kun tuuli ja kone alkoi taas tärisemään.

Atlanticon kohokohta oli päästä ekka kertaa tämmöiseen heiluvaan härveliin!!!

Luultavasti tästä eteenpäin äidillä ja isällä pitää olla mukana muutama euro aina

kun vastaavia on näköpiirissä. Nella oli niin mielissään, että melkein lentoon lähti <3

Onnellisesti päästiin kotimaan kamaralle ja saatettiin todeta, että olipas kiva reissu. Nellan kanssa ei minkäänlaista ongelmaa, lentoemäntäkin sanoi Oulun kentällä ettei Nellasta ole kyllä kuulunut mitään ääntä vaikka palatessakin vain nukkui vajaan kaksi tuntia. Jopa helpompaa olla reissun päällä kuin kotona, kun katseltavaa riittää eikä kellään tarvi huolehtia kotihommista. Seuraavaksi voisi suunnata välimeren suuntaan ihan pelkästään lyhyemmän lennon vuoksi ;)

Väsynyt, mutta onnellinen kohta kotona =)